Jotta voimme ymmärtää turvallisen tiedonsiirron perusteet, kerrataan kenttäväylän ja turvaväylän toimintaperiaatteet.
Kenttäväylä on teollisessa automaatiossa käytettävä tekniikka, jonka kautta digitaalista tietoa siirretään laitteiden ja järjestelmien välillä. Sen avulla voidaan yhdistää laitteistojen eri osat toisiinsa helpommin kuin vetämällä kaapelit jokaiseen laitteeseen erikseen. Tämä myös nopeuttaa ja suoraviivaistaa asennusprosessia.
Kenttäväylän sisään rakennetaan nykyään usein turvaväylä, jonka kautta koneen turvallisuuteen liittyvää tietoa voidaan siirtää helposti. Nimensä mukaisesti turvaväylän tarkoitus on parantaa koneen turvallista ohjausta ja hallintaa. Turvaväylän toteutuksessa tulee huomioida koneen tarkoituksenmukainen ja turvallinen käyttö sekä ennakoitavat inhimilliset virheet ja vikaantumiset.
Turvaväylien maailma on vuosina liikkunut harppauksin eteenpäin. Ne ovat sekä turvallisempia, mutta myös monin verroin älykkäämpiä.
Aiemmin turvaväylät, kuten esimerkiksi AS-i Safety at Work, toimivat pitkälti päällä-pois-toiminnolla. Toiminnosta näkyi, mikä suoja oli auki, mutta anturien sisältämä tieto oli varsin rajallista. Tyypillisesti yhteen viestiin saatiin tiedot vain yhdestä turva-anturista, joka sisälsi maksimissaan neljä bittiä tietoa.
Kysymys kuuluukin, onko tieto siitä, että suoja on auki tai kiinni enää riittävä, vai halutaanko laitteista enemmän tietoa mm. ennakoivaa kunnossapitoa varten?
Nykyään uusissa turvaväylissä on siirrytty Ethernet-pohjaisiin ratkaisuihin, joista saadaan moninkertaisesti enemmän käyttökelpoista ja rikkaampaa tietoa. Tällaista tietoa kutsutaan metatiedoksi ja se mahdollistaa juurikin koneen ennakoivan kunnossapidon metatiedon välittäessä vikaantumisdataa tai poikkeavia suureita logiikalle.
Ethernet ei ole varsinaisesti uuden sukupolven tekniikkaa, mutta viime vuosina se on mahdollistanut uuden ulottuvuuden automaatioon. Anturiratkaisut ovat monipuolisempia, toimintavarmempia sekä entistä turvallisempia.