Biokaasu on energianlähteistä ympäristöystävällisimpiä, ja sen tuotantoprosessi on kiertotalouden mukaista. Biokaasua saadaan käytännössä kaikesta eloperäisestä jätteestä, kuten biojätteestä, teollisuuden sivuvirroista, lietteestä, maatilojen lannasta ja biomassasta.
Koska biokaasun raaka-ainetta voi saada omalta tuotantolaitokselta tai maatilan pihapiiristä, se on myös kotimaista lähienergiaa parhaimmillaan. Tämä vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, maakaasuputkista sekä fossiilisista energianlähteistä.
Puhdistettuna biokaasu on enimmäkseen metaania, joten se soveltuu korvaamaan maakaasua ja muita fossiilisia energianlähteitä kaikissa käyttökohteissa. Esimerkiksi teollisuuden prosessit, maatilat, kaasua tankkaavat ajoneuvot ja sähkön ja lämmöntuotanto voivat käyttää biokaasua monipuolisesti.
Biokaasun metaanin hyödyntäminen onkin erittäin tärkeää ympäristön kannalta, sillä metaani on itsessään voimakas kasvihuonekaasu. Kun biojätteen kaatopaikkaus minimoidaan ja ilmaan vuotava biometaani saadaan energiakäyttöön biokaasuksi, pystymme välttämään turhia päästöjä kiertotalouden mukaisella tavalla.
Biokaasun elinkaarivaikutukset ovat pienimpiä kaikista yleisistä energianlähteistä - silloinkin kun mukaan laskee raaka-aineen keräyksen ja käsittelyn, tuotannon, jalostuksen, jakelun sekä käytönaikaiset päästöt.
Parhaassa tapauksessa biokaasun päästöt ovat hiilinegatiiviset, jos valmistusprosessissa on kiinnitetty huomiota kasvihuonekaasujen välttämiseen.
Biokaasun ympäristövaikutukset:
- Biokaasu on täysin uusiutuvaa ja lähes päästötöntä energiaa, jota saadaan lähituotantona Suomesta.
- Biokaasu voi vähentää kasvihuonekaasuja jopa 90 % elinkaarensa aikana verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin.
- Biokaasun palaessa syntyvä hiilidioksidi ei lisää ilmakehän CO2-päästöjä, sillä raaka-aine on sitonut saman verran hiilidioksidia, kuin mitä biokaasun palaminen vapauttaa.
- Biokaasun tuotannon mädätysjäännökset voidaan hyödyntää esimerkiksi peltojen kierrätyslannoitteina. (Lähde Gasum 1, 2)