Hiilikädenjälki on viime vuosina yleistynyt ympäristömittari, jolla arvioidaan tuotteiden ja palveluiden positiivista ilmastovaikutusta. Hiilijalanjälkeen verrattuna hiilikädenjälki korostaa tulevaisuuden myönteisiä ympäristövaikutuksia, kun taas hiilijalanjälki mittaa tämän hetken negatiivisia päästövaikutuksia.
Positiivinen hiilikädenjälki syntyy, kun tuotettu ratkaisu pienentää esimerkiksi asiakkaan päästöjä. Hiilikädenjäljen tarkoitus on perehtyä koko tuotteen tai palvelun elinkaareen, kuten tuotantoon, käytön aikaisiin päästöihin ja loppusijoitukseen. Pelkästään oman toimintamme hiilijalanjäljen pienentäminen ei siis kasvata hiilikädenjälkeä.
Ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämisen vuoksi on tärkeää, että hiilikädenjälki on suurempi kuin hiilijalanjälki.
Laskelma tehtiin kansainvälisen standardin pohjalta
Hiilikädenjäljen laskenta on monitasoinen prosessi, joka perustuu kansainväliseen standardisoituun GHG (Greenhouse Gas) -protokollaan. Tämän perusteella Sarlinin päästöt laskettiin kolmesta eri kategoriasta.
- Scope 1 sisältää yrityksen omasta toiminnasta syntyvät suorat päästöt, jotka muodostuvat esimerkiksi yrityksen omasta energiantuotannosta, kiinteistöistä sekä ajoneuvoista.
- Scope 2 sisältää epäsuorat päästöt, jotka tuleva ostoenergiasta, sähköstä, lämmöstä ja jäähdytyksestä.
- Scope 3 sisältää kaikki muut epäsuorat päästöt, jotka syntyvät organisaation toiminnasta, kuten liikematkustus lentokoneilla, logistiikka ja jätteenkäsittely.
GHG-protokollan ohella laskelmassa on huomioitu Sarlinin toimintaan liittyviä laatustandardeja ja -sertifikaatteja sekä mm. Suomen Ympäristökeskuksen ja Motivan päästökertoimia. Päästöjä arvioitiin ja todennettiin mm. alihankkijoiden raportointipalveluiden kautta.