Jo ennen kevättä 2022 kyberturvallisuuden kysymykset ovat olleet teollisen internetin ja automaatioratkaisujen ytimessä. Mitä enemmän järjestelmät digitalisoituvat, sitä monipuolisimpia suojauksia tarvitaan.
Aina kun teollisessa infrastruktuurissa tieto liikkuu verkon ylitse, on riski, että se päätyy vääriin käsiin, jos tietoliikennettä ei ole suojattu oikein.
Turvallista tiedonsiirtoa voi häiritä esimerkiksi palvelunestohyökkäyksillä, tietojenkalastelulla sekä haittaohjelmilla. Erityisen riskin järjestelmiä ovat ne, joilla operoidaan esimerkiksi kriittisen teollisuuden tai puolustusteknologian parissa. Yhtä tärkeää on suojata yritysten automaatiojärjestelmät, jotta ulkopuoliset eivät pääse käsiksi liiketoimintatietoihin tai prosessin toimintaan.
Tietoturva onkin yksi suomalaisen yrityskentän haasteista. Kyberturvallisuuskeskuksen kevään 2020 selvityksen mukaan suojaamattomia automaatiojärjestelmiä löytyi teollisuudesta pistokokeella 33 kappaletta.
Joka kuudes suomalainen suuryritys on myös joutunut tietovuodon kohteeksi. Verrattuna eurooppalaiseen keskitasoon, tietovuodot suomalaisissa yrityksissä ovat jopa kolme kertaa yleisempiä.
Teollisen automaation tietoturva on alati muutoksessa, ja sen kehittyvät suojaukset ovat jatkuva prosessi. Tärkeintä olisi ottaa tietoturvallisuus huomioon jo järjestelmiä suunniteltaessa, ja luoda jatkuva suojaus riskianalyysin pohjalta.
Pelotteluun ei silti ole tarvetta. Turvallinen teollinen infrastruktuuri luo jatkuvasti mahdollisuuksia kehittää ja luoda uutta liiketoimintaa. Parhaassa tapauksessa teolliset automaatiojärjestelmät ovat osa kansallista kyberturvallisuutta, samalla kun ne tukevat tuottavia yrityksiä, joiden toimintavarmuus on käynyt läpi stressitestit.